Väritila

Väritila (Color Mode, Color Model) on kuvassa käytetty menetelmä, jolla halutunlainen väri muodostetaan päävärien tai muiden määreiden avulla. Erilaisia väritiloja käytetään kuvan käyttökohteesta riippuen.

Yleisimmät väritilat ovat:

  • RGB
    RGB-väritilaa käytetään näytöissä. Jokaiselle värille on käytettävissä 8 bittiä, joten jokainen kuvan piste tarvitsee 24 bittiä tilaa. Päävärejä on kolme, joista RGBlyhennekin muodostuu:
    • Red (Punainen)
    • Green (Vihreä)
    • Blue (Sininen)
    Jokainen esitettävä piste muodostuu kolmen erivärisen pisteen ryhmästä. Valo tulee väripisteiden takaa, ja haluttu väri muodostuu säätelemällä yksittäisten väripisteiden takaa tulevaa valon määrää. Lukuarvot jokaisella värillä ovat välillä 0–255. Ihmissilmä hahmottaa pienet ja lähekkäiset pisteet yhdeksi kokonaisuudeksi.
  • CMYK
    CMYK-väritilaa käytetään tulostuksessa ja sitä kutsutaan neliväriprosessiksi. CMYK-kuvan jokainen kanava käyttää jokaiselle pisteelle 8 bittiä, joten jokainen piste tarvitsee siten 32 bittiä tilaa.
    Päävärejä on neljä, joista CMYK-lyhennekin muodostuu:
    • Cyan (Syaani)
    • Magenta (Magenta)
    • Yellow (Keltainen)
    • blacK (Musta)
    Jokainen esitettävä piste voidaan muodostaa käyttämällä neljää eriväristä pistettä. Tulostusohjain määrittää pisteen paikkoja ja kokoja muodostaakseen sävyjä. Värin määrä on vakio jokaiselle tulostuspisteelle. Valo heijastuu silmään useiden lähekkäisten väripisteiden kautta ja väri hahmotetaan siten useiden pisteiden yhteisvaikutuksella.
    CMYK-määrityksessä käytettävät lukuarvot jokaisella värillä ovat välillä 0–100.
  • Lab
    Lab perustuu ihmisen kykyyn aistia värit. Lab-väritilan numeeriset arvot kuvaavat kaikkia niitä värejä, jotka ihminen erottaa. Lab-tilan käyttäminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa, vaan sen käyttö vaatii harjoittelua. Lab on laitteesta riippumaton väritila, koska se kuvaa sitä, miltä väri näyttää, eikä sitä, kuinka paljon määritettyä väriä laite tarvitsee voidakseen tuottaa kunkin pikselin värin.
    Lab-väritilassa väri muodostetaan seuraavasti:
    • L (vaaleus) 0–100
    • a (vihreä-punainen) –128–+127
    • b (sininen-keltainen) –128–+127
  • Indeksoidut värit
    Indeksoidussa väritilassa on kuvaan valittu vain tietty määrä tiettyjä värejä. Näitä kuvia kutsutaan myös palettisävykuviksi. Kuvan bittisyys (bittien määrä pikseliä kohden) riippuu valitusta värimäärästä. Seuraavana on muutama esimerkki:
    • 256 sävyä – 8 bittiä
    • 64 sävyä – 4 bittiä
    • 32 sävyä – 3 bittiä
    • 8 sävyä – 2 bittiä
    • 2 sävyä – 1 bitti
  • Harmaasävy
    8-bittisessä harmaasävykuvassa (Grayscale) käytetään mustaa, valkoista ja 254 harmaasävyä. Bittejä voidaan käyttää myös 16 kappaletta jokaista pistettä kohden.
    Kuvan jokaisesta pisteestä tallennetaan vain kirkkausarvo. Mitä suurempi bittimäärä, sitä enemmän kuvassa voi sisältää sävyjä.
  • Yksivärinen (bittikartta)
    Yksivärinen (usein musta väri) kuva muodostetaan yhden sävyn ja valkoisen (paperin) avulla. Pistettä kohden tarvitaan yksi bitti tietoa, joten tätä tilaa kutsutaan yksiväriseksi tilaksi. Valokuvat eivät näytä hyviltä tällä menetelmällä, mutta menetelmää käytetäänkin pääsääntöisesti erilaisiin viivakuvioihin. Rasterointitapoja on muutamia erilaisia, joilla saavutetaan yksivärikuviin erilaisia näennäisen sävyn muodostuksia.
  • Kaksivärinen (Duotone)
    Duotone on harmaasävykuville tarkoitettu muoto, jossa voidaan valita harmaasävyn lisäksi yksi tehosteväri. Tehostevärien avulla kuvan sävymäärää voidaan lisätä tai muuttaa kuvan sävyä haluttuun suuntaan valitsemalla yhdeksi väriksi jokin muu kuin musta väri.

Kuva voi olla erilaisissa väritiloissa, joissa määritetään muun muassa rasterointitapa, värimäärä ja värinmääritystapa. Valinnan ratkaisee se, mihin tarkoitukseen kuvaa käytetään.

Värikuvista voidaan tehdä harmaasävyisiä ja mustavalkoisia kuvia, mutta ei päinvastoin. Harmaasävykuva voidaan toki muuttaa esimerkiksi RGB-muotoon, mutta värejä sillä ei saada aikaan. Itse sävyttämällä värejä voidaan lisätä, mutta alkuperäistä kuvaa ei voida palauttaa.

Väritila voidaan valita Photoshopissa seuraavasti:

  • Valitse Kuva-valikosta Tila (Image > Mode).
  • Valitse haluttu kuvatila.
  • Ne tilat, jotka eivät ole valittavissa kyseisessä muodossa olevalle kuvalle, näytetään harmaana.

Väriavaruus

RGB- ja CMYK-väritiloilla on useita väriavaruuksia (Color Space). Kun väritila määrittää menetelmän, jolla värit kuvaillaan, väriavaruus määrittää gamutin (sävyt, jotka värijärjestelmä toistaa). Eri väriavaruudet pystyvät näyttämään erilaisia sävyjä. RGB:n väriavaruuksia ovat muun muassa sRGB, Adobe RGB, ProPhoto RGB ja Apple RGB.

Väriavaruus (Photoshopissa työtila) voidaan valita seuraavasti:

  • Valitse Muokkaa-valikosta Väriasetukset (Edit > Color Settings).
  • Valitse listasta väriavaruus RGB:lle ja CMYK:lle.

Valittu väriavaruus sijoittaa kuvan pikselien sävyarvot määritettyyn gamuttiin. Kuvan varsinaiset väriarvot eivät muutu, kuva vain näyttää erilaiselta eri väriavaruuksissa, koska väriavaruudet kattavat erilaisia sävyjä.