Objektiivi

Pokkarikameroissa objektiivi on kiinteä, mutta järjestelmäkameroissa se on vaihdettavissa.

Objektiivi käyttää vain osaa läpimitastaan (säädetään aukon koolla) päästäessään valoa valoherkälle kuvakennolle. Valittavissa olevat aukot vaihtelevat objektiiveittain. Hyvä objektiivi tuottaa terävää jälkeä, mutta edulliset, varsinkin pitkäpolttoväliset, objektiivit tuottavat epäterävämpiä kuvia. Varsinkin reuna-alueilla edullinen objektiivi voi aiheuttaa myös vääristymiä tai värivirheitä. Objektiivin laatu vaikuttaa siten merkittävästi kuvan laatuun.

Objektiivit voivat olla kiinteäpolttovälisiä, jolloin niissä on vain yksi polttoväli, tai ne voivat olla vaihtuvapolttovälisiä (zoom), jolloin voidaan käyttää useaa eri polttoväliä. Eri pokkareissa zoomauskerroin vaihtelee laajalla alueella: 3-50. Pisimmän polttovälin saa kertomalla lyhimmän polttovälin koon objektiivin zoomauskertoimella.

Tällä sivustolla polttovälit tarkoittavat kinovastaavuusarvoa (35 mm järjestelmä), ellei toisin mainita.

Laajakulmaobjektiivi

Normaaliobjektiivia laajemman kuvan tuottavia objektiiveja kutsutaan laajakulmaobjektiiveiksi. Tyypillinen laajakulmainen polttovälialue on 35 mm järjestelmässä 14–35 mm. Mitä pienempi polttoväli, sitä laajempi kuvasta tulee. Kunnon laajakulmaiseksi polttoväliksi voi kutsua alle 25 mm polttoväliä.

Laajakulmaisella objektiivilla pystytään kuvaamaan lähempää ja silti suurempikin kuvauskohde mahtuu kuvaan mukaan. Varsinkin maisema- ja sisäkuvauksessa laajakulmainen objektiivi on paikallaan, koska silloin saadaan kuvattua paremmin ihmisen näkemä alue, eikä vain pientä kapeaa osaa siitä.



14 mm polttoväli.


Normaaliobjektiivi

Normaaliobjektiivi vastaa suurin piirtein ihmisen näkemää perspektiiviä ja polttoväli on 35–85 mm (kinovastaavuusarvolla). Tällä objektiivilla saadaan kohteesta otettua vääristymätön peruskuva.



35 mm polttoväli.


Makro-objektiivi

Makro-objektiivilla tai makrotilan (Macro) avulla voidaan kuvata lähellä olevia kohteita mahdollisimman suurikokoisina. Makro-objektiiveja käytetään pienten kohteiden kuvaamiseen, joita ovat muun muassa kasvit, hyönteiset ja elektroniikka. Objektiivin suurennussuhde ilmaisee, miten suurena kuvattu kohde toistuu kuvakennolle. Hyvissä makro-objektiiviessa suurennussuhde on 1:1 tai parempi. Väljän määritelmän mukaan 1:2-suurennussuhteen objektiiveja voidaan vielä kutsua makroiksi. Joitakin objektiiveja markkinoidaan makroina, vaikka niissä on huonompi suurennussuhde kuin 1:2.

Makro ei tarkoita, että sillä voidaan tarkentaa lähelle. Pelkästään suurennussuhde on makron ratkaiseva tekijä. Pitkien polttovälien makrojen etuna on se, että niillä voidaan kuvata kauempaa kohteen häiriintymättä. Tyypilliset makro-objektiivien polttovälit ovat 60-180 mm.



180 mm makro-objektiivilla otettu kuva.

Kohdetta voi mahdollisesti suurentaa lähilinssillä (Close Up), joka on suurentava linssi ja se kierretään objektiivin päähän suodinkierteisiin. Pokkareille on saatavilla pienikokoisia irtolinssejä. Koska lähilinssi mahdollistaa tarkentamisen lähemmäksi, siitä ei ole apua, jos objektiivi jo nyt tarkentaa aivan objektiivin päähän.

Loittorengas (Extension Tube) taas asetetaan objektiivin ja kamerarungon väliin. Mitä pidempi loittorengas on, sitä lähemmäksi objektiivilla voi tarkentaa. Loittorenkaan keskellä ei ole linssiä, vaan se on tyhjä. Joissakin loittorenkaissa johdetaan sähkö kamerasta objektiiviin, jolloin automaattitarkennus toimii. Koska loittorengas mahdollistaa tarkentamisen lähemmäksi, siitä ei ole apua, jos objektiivi jo nyt tarkentaa aivan objektiivin päähän.

Kalansilmäobjektiivi

Kaikkein laajimman kuva-alan (180 astetta) tarjoavaa laajakulmaobjektiivia sanotaan kalansilmäobjektiiviksi. Polttoväli on kinovastaavuudella mitattuna 8–16 mm.

Kalansilmäobjektiivin kuva on laajakulmapäässä voimakkaasti vääristynyt ja tynnyrimäinen. Kuvan keskiosa pullistuu reunojen kutistuessa molempiin suuntiin. Laajakulmaobjektiiveissa tynnyri-ilmiö pyritään minimoimaan, mutta kalansilmäobjektiivissa ilmiö toimii tehokeinona. Tynnyri-ilmiön voimakkuus vaihtelee objektiiveittain, ja sitä voidaan lieventää tarvittaessa kuvankäsittelyohjelmalla.



Kalansilmäobjektiivilla otettu lähikuva.


Teleobjektiivi

Teleobjektiiveja ovat polttoväliltään yli 85 mm:n olevat objektiivit. Mitä suurempi polttoväli objektiivissa on, sitä suurempana kohteet saadaan kuvattua. Samalla syväterävyysalue lyhenee, joten pitkillä polttoväleillä kuvatuissa kuvissa on usein epäterävä tausta kohteen ollessa tarkka.

Tyypilliset teleobjektiivit ovat 100–500 mm, mutta pisimmät ovat jopa yli 1 000 mm. Huomaa, että mitä pidempi polttoväli, sitä nopeampaa valotusaikaa on käytettävä tärähtämisen estämiseksi käsivaralta kuvattaessa. Käytä jalustaa aina, kun mahdollista.



600 mm polttoväli.

Telejatke

Telejatke (Tele Converter) asetetaan objektiivin ja kamerarungon väliin. Telejatke kasvattaa polttoväliä kertoimensa mukaisesti. Esimerkiksi 200 mm objektiivi muuttuu 1,4x-telejatkeella 280 mm:ksi ja 2x-telejatkeella 400 mm:ksi. Objektiivin valovoima heikkenee telejatkeen ominaisuuksista riippuen. Yleensä 1,4x-telejatkeella valovoima heikkenee yhden aukkovälin ja 2x-telejatkeella kaksi aukkoväliä.

Jotta automaattitarkennus toimisi, 1,4x-telejatkeen kanssa objektiivin suurimman aukon täytyy olla vähintään f4. 2x-telejatkeen kanssa objektiivin suurimman aukon täytyy olla vähintään f2,8. Telejatketta ei voi käyttää kaikissa objektiiveissa, varsinkaan polttoväliltään kovin lyhyissä. Telejatke ei ole suositeltava muuttuvapolttovälisien objektiivien kanssa käytettäväksi, koska kuvan terävyys voi heiketä liikaa.

Telejatke heikentää aina hieman piirtokykyä, eli kuvasta tulee hieman epäterävämpi. Mitä laadukkaampia objektiivi ja telejatke ovat, sitä vähemmän kuvanlaatu heikentyy. Laadukkailla välineillä terävyyden heikkeneminen on mitättömän pientä.



Kittiobjektiivi

Kittiobjektiiveiksi sanotaan objektiiveja, jotka tulevat kamerarungon mukana. Niillä on huono maine, vaikka laatua ei voi määritellä sen mukaan, myydänkö objektiivi yhdessä kameran kanssa vai erikseen. Ja ihan samoja objektiiveja myydäään myös erikseen. Erikseen on myynnissä myös näitä paljon heikompilaatuisia objektiiveja eri valmistajilta, ja niiden yhteydessä ei mainita kittisanaa.

Kittiobjektiivi tarkoittaa siis vain sitä, että objektiivi myydään kyseisellä kerralla kamerarungon mukana.

Esimerkiksi Nikonin ja Canonin kittiobjektiivit ovat hyviä piirroltaan. Kovin suuria aukkoja niissä ei ole, koska muuten hinta nousisi liikaa. Esimerkiksi Nikon 18-105 mm f3,5-5,6 on terävyydeltään erinomainen (tarkoitettu rajauskertoimen 1,5 kameroihin). Se on edullinen, koska valovoima on keskitasoa eikä kyseinen objektiivi toimi täyskennoisissa (rajauskerroin 1) kameroissa.

Kun mennään valovoimaisempiin objektiiveihin, hinta nousee lähes kymmenkertaiseksi, ja polttovälialue pienenee teknisten ja hintakysymysten takia. Tällaiset objektiivit on suunniteltu täyskennoisiin kameroihin.

Jos kamerarungon mukana tulee objektiivi mukana, tarkasta sen ominaisuudet ja laatu. Jos ne ovat käypiä tarkoitukseesi, saat yleensä yhdistelmän edullisemmin kuin ostamalla laitteet erikseen.